Kuten kuvasta näkyy, maitobaarille ei juuri ole kavereilla enää asiaa. Kieltämättä miun sympatiat on täysin Leilan puolella kun on tuntenut niitten naskalit nilkassa ja kattoo sitten miten hyeenat hyökkää Leilan mahan alle...
Ulkoilua pentuset jaksaa harrastaa niin paljon kun myö jaksetaan niitä ulkona käyttää, Lumilla oli eilen jalka vähän kipeä joten sillon oli vähän rauhallisempaa mutta muuten kipitellään töppöjaloilla minkä kerkiää. Epäilen että jalka on tullu kipeeksi meijän nuorimman koiran hoitajan toimista. Nätisti Vilja jo osaa kantaa pentusia, mutta välttämättä pennut ei niin hanakasti oo syliin tulossa...
Pentusille on kyllä niin selvät temperamentti erot, Lumi on itsenäinen ja mitään pelkäämätön seikkailija, ei väliä onko vastassa rotikka tai sakemanni (Pirre kävi moikkaamassa pennut) niin yhtälailla reippaasti ja pelottomasti ottaa vastaan. Nepi taas on selvästi harkitsevaisempi mukana kulkija. Aina kun pysähtyy niin heppu on tohvelin päällä tai vähintäänkin vieressä. Isompiin koiriin suhtautuu nöyrällä asenteella, ei pelkää mutta kertoo että on vain pieni poika. 😊
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti