natku tyyppi

Meijän pienestä pörrösestä söpöliinistä on kehkeytyny tiukkapiponen natkumies, keneltä lie oppinu mokoman käytöksen...? Ei kai meijän akkalaumalla oo tassunsa pelissä? ;)

No,alotetaanpas alusta. Eilen aukes kakkalan portti ja herra kakkala pääs viilettämään töppöjaloillaan pitkin huushollia tekemään tihutöitä. Tulipahan tytöille kantapään kautta taas opetettua että kannattaa tavarat korjata pois lattioilta..Viljan kanssa oltiin heti hyvää pataa kun sieltä saa suoran naamalta herkkua. :)

Aikuiset koirat kertoi kyllä tarkasti missä Onni saa olla, mihin koskea, milloin leikkiä ja ettei ole suotavaa koittaa änkeä samalle ruokakupille... Oppivainen poika, ei tarvinnut kun kerran kertoa joka asiasta. :)

Ja sitten siihen natkuiluun. Sisko kävi lapsien ja Onnin kanssa saman ikäisen sakemanninpennun Olgan kanssa kylillä. Ajateltiiin että Onnikin saa pentuseuraa ja temuta "pentujen juttuja". Ensimmäinen reaktio oli että Onni seisoi tukevassa haara-asennossa kakkalan ovella murisemassa että ne on HÄNEN sanomalehet, HÄNEN pyykkikasa, HÄNEN lelut... Iloinen vastaanotto siis... Jossain vaiheessa kuitenkin tuli leikkimiset kyseeseen mutta kyllä otti luonnolle että akka selätti, aika tosissaan pisti vastaan herra ja hidalgo. :) Oli muuten pojalla pitkät päikkärit vieraiden lähettyä. :D Tässä kuvia vierailulta:

Täsään siis Onni täytti seitteman viikkoa ja painoa (suunnilleen) 2545g, sai kolmannen madotuksen myös aamulla. Matolääkettä oli vaan jo sen verran iso kasa että pääsi sylkäsemään osan lattialle ensimmäisellä kierroksella. Huomenna tulee käymään Olgan sisko, joka on miun serkulla, saa nähä onko yhtä "lystiä". Onneks on akkalauma Onnipojan suojana myös huomenna. Ne pitää omistaan huolen, eikä niitten mielipiteitä kyseenalaisteta! :D